Valtion virastotalo Turussa – Paremman sisäilman puolesta

Valtion virastotalon remontti Turussa etenee vaiheittain.

Aurajoen varrella sijaitseva vuonna 1967 valmistunut Turun virastotalo peruskorjataan ulkoa ja sisältä moderniksi toimitaloksi valtionhallinnon eri toimijoiden käyttöön. Sisätilojen remonttia ohjaa ennen kaikkea pyrkimys sisäilman parantamiseen. Virastotalon keskeinen ongelma on ollut ilmanvaihdon riittämättömyys, mikä on aiheuttanut tilan käyttäjille erilaisia oireita.

Talossa on tehty kattavat kosteuskartoitukset ja kaikki jäljelle jäävät rakenteet vielä tutkitaan ja tarvittaessa korjataan perusteellisesti, jotta niihin ei jää kosteutta ylläpitäviä ja sisäilmaa huonontavia seikkoja. Peruskorjauksen yhteydessä muun muassa testataan rakenteisiin integroitavia kosteusantureita VTT:n ja Aalto-yliopiston Railo-projektissa.

Turun virastotalo toimii myös sisäilmaklinikka Syklin pilottikohteena. Sykli on antanut asiantuntija-apua ja taustatukea sisäilmaan liittyvissä kysymyksissä.

Turun virastotaloon on perustettu Senaatti-kiinteistöjen toimintatavan mukaisesti sisäilmatyöryhmä, jossa ovat edustettuina talon käyttäjät, työterveyshuolto, Työterveyslaitos, Senaatti-kiinteistöt ja sisäilma-asiantuntija.

Peruskorjauksessa on panostettu avoimeen ja aktiiviseen tiedottamiseen, mikä saa tilojen käyttäjiltä kiitosta. ”On tärkeää, että talon käyttäjät saavat tiedon, että kaikki mahdollinen tehdään ongelman ratkaisemiseksi. Tärkeää on myös että tiedotus on nopeaa ja ajantasaista. Se on silloin omiaan hillitsemään vääriä käsityksiä ja turhia pelkoja”, maanmittausjohtaja Jaakko Haapala painottaa.


Monet rakennuksen sisäympäristön muutokset, kuten uudet tilajärjestelyt,
voivat kohentaa samalla myös sisäilmaa. Ilmanvaihtolaitteistojen uusiminen parantaa
usein sekä rakennuksen energiatehokkuutta että sisäilmaa. Jaakko Haapala (vas.), Mikko Helasvuo, Sinikka Selänne, Tarja Hietamäki ja Kari Holsti tutkivat remontin etenemistä.


Turun virastotalo on rakennettu vuonna 1967. Talossa on hulppeat 28 000 bruttoneliötä,
jotka pitävät sisällään muun muassa 12 000 toimistoneliötä sekä auditorion, ruokasalin, liikuntasalin ja kokous keskuksen, yhteensä noin 6 000 neliötä. Peruskorjauksen jälkeen rakennuksessa tulee työskentelemään yli 600 henkeä.