Kulttuuriperinnön suojeleminen

Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa on noin 11 000 rakennusta, joista noin 470:llä on virallinen suojeluasema. Senaatti-kiinteistöt huolehtii hallinnassaan olevien kiinteistöjen arvon säilymisestä yhteiskuntavastuullisesti ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Suojeluun liittyvissä asioissa toimitaan tiiviissä yhteistyössä Museoviraston kanssa.

Senaatti-kiinteistöt on inventoinut hallinnassaan olevat arvorakennukset, ja niiden joukkoon on nostettu huomattava määrä rakennuksia, joilla ei ole virallista suojeluasemaa. Arvokiinteistökohteet on viety sisäiseen kiinteistönhallintajärjestelmään vuonna 2010, minkä perusteella pystytään tunnistamaan ja huomioimaan suojelukohteet käytännön toiminnassa.

Senaatti-kiinteistöt on laatinut arvorakennusten hallintaa ja ylläpitoa varten arvokiinteistöjen suojelustrategian. Periaatteena on, että arvokiinteistöt pyritään pitämään aktiivisessa, käyttäjäorganisaatioiden toimintaa ilmentävässä ja tukevassa käytössä. Suojeltavien rakennusten ylläpidossa noudatetaan pääasiassa samoja liiketaloudellisia periaatteita kuin muussakin kiinteistökannassa.

Modernit suojelukohteet

Senaatti-kiinteistöt jatkoi kertomusvuonna modernin arkkitehtuurin arvottamiskriteereiden kehittämistä yhteistyössä Museoviraston kanssa. Ensimmäinen lista kriteerien perusteella suojeltavista uudemman arkkitehtuurin rakennusperintöön kuuluvista kiinteistöistä valmistui. Listalle otettiin 46 rakennusta, joiden joukossa ovat mm. Pasilan virastokeskus, Hakaniemenranta 6, Virastotalo Kirkkokatu 12 sekä Vekarajärven varuskunnan keskusrakennukset. Mukaan otettiin myös Senaatti-kiinteistöjen juhlanäyttelyssä ja siitä julkaistussa kirjassa esitellyt kohteet.

Kertomusvuonna valmistui Inariin Saamelaiskulttuurikeskus Sajos. Sen tarkoituksena on luoda saamelaisille paremmat edellytykset omaehtoisesti ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan ja elinkeinotoimintaansa sekä hoitaa ja kehittää kulttuuri-itsehallintoaan sekä tukea saamelaisten yleisten elinolojen kehitystä. Kulttuurikeskus parantaa myös olennaisesti mahdollisuuksia levittää tietoa saamelaisista alkuperäiskansana. Sajoksen rakentamiseen myönnettiin 5 miljoonaa euroa Euroopan unionin aluekehitysrahaston varoja. Talon suunnittelusta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti Halo-Arkkitehdit Oy. Sajos on yksi Senaatti-kiinteistöjen suojeltavista modernin arkkitehtuurin kohteista.

Rakennushistoriaselvitysten laatiminen

Senaatti-kiinteistöt on järjestelmällisesti jatkanut rakennushistoriaselvitysten laatimista hallinnoimistaan kohteista. Käytännöksi on muodostunut selvitystyötä varten koottu ohjausryhmä, johon kuuluvat tilaaja, tekijä ja Museoviraston asiantuntijoita sekä joskus myös käyttäjän edustaja.

Kertomusvuonna ovat vireillä olleet seuraavat rakennushistoriaselvitykset: Valtioneuvoston juhlahuoneisto, Kaartin korttelin nk. Lapuan kasarmi, Keravan ja Oulun vankilat sekä Turun Kakolanmäen laitosrakennukset.

Suojelua edistävät hankkeet

Senaatti-kiinteistöt on osallistunut yhdessä Museoviraston, ympäristöministeriön, Suomen yliopistokiinteistöt Oy:n ja Helsingin kaupungin kanssa Työterveyslaitoksen ”Arvorakennusten hyvät korjauskäytännöt "-hankkeeseen (2010–2012) . Tavoitteena on varmistaa arvorakennusten sisäilman laadukkuus peruskorjauksen jälkeen.

Senaatti-kiinteistöt on kertomusvuonna laatinut myös työohjelmaa valtion uudemman toimitilakannan tutkimusta varten. Yhteistyöhankkeen työnimenä on "1900-luvun virastotalot valtion rakennusperintönä". Valtionhallinnon toimenkuvan muutokset ja yleinen yhteiskuntakehitys sisältyvät tutkimuksen tarkasteluperusteisiin. Tavoitteiltaan ja temaattisesti tutkimushanke tukee Museovirastossa käynnistettyä, uudemman rakennusperinnön arvoja ja ominaispiirteitä selvittelevää Rakennettu hyvinvointi -hanketta.

Energiatehokkuutta parannettiin arvokiinteistöissä

Yksi keskeisistä haasteista on arvokiinteistöjen ja energiantehokkuusvaatimusten yhteensovittaminen. Senaatti-kiinteistöt on lähtenyt yhteistyössä Museoviraston kanssa hakemaan tähän suojelutavoitteista lähtevää ratkaisua.

Pilottiprojekti käynnistettiin vuonna 2010 kohteessa Eteläesplanadi 4 eli TEM:n toimitila. Peruskorjauksen hankesuunnittelu valmistui kertomusvuoden lopussa. Hankesuunnittelun yhteydessä listattiin sellaiset energiatehokkuuden parantamiseen vaikuttavat toimenpiteet, jotka eivät ole ristiriidassa suojelutavoitteiden kanssa. Ohjausryhmässä olivat mukana edustajat työ- ja elinkeinoministeriöstä, ympäristöministeriöstä ja Museovirastosta. TEM:n toimitilan energiatehokkuudessa päästiin luokkaan C, mikä oli erinomainen saavutus vuonna 1913 valmistuneessa kiinteistöissä. 

Arvokiinteistöjen myynnit

Kiinteistöjen myynneissä Senaatti-kiinteistöt edellyttää, että tuleva omistaja noudattaa rakennusten kunnostuksessa ja suojelussa Museoviraston ohjeita. Luovutuksen prosessia varten on valmisteltu erityistä ohjetta ympäristöministeriön aloitteesta, ja yhteistyössä Museoviraston kanssa. Sen keskeisenä lähtökohtana on vuoden 2002 luovutuslaki. Ohjeluonnoksesta on joulukuussa 2011 alustavasti kuultu opetus- ja kulttuuriministeriötä, Senaatti-kiinteistöjä ja Metsähallitusta.

Senaatti-kiinteistöjen luovutuskohteita ovat kertomusvuonna olleet mm. Taivallahden kasarmi, Tullihallituksen virastotalo Uudenmaankatu 1-5, Kaartin lasaretin kortteli, Kakolanmäen kohteita sekä Rysäkari.

Kansainvälistä yhteistyötä muiden valtion kiinteistönomistajien kanssa on kertomusvuonna jatkettu. Tulevien tapaamisten yhtenä painopistealueena on energiatehokkuuden parantaminen ja EU-direktiivien vaikutus kulttuuriomaisuuden suojeluun.

Arkkitehtuuripoliittisesta ohjelmasta ja sen toteutumisesta

 

”Käyttökelpoista, kestävää, kaunista. Näistä arvoista arkkitehtuuri luo kulttuuria. Rakennetusta ympäristöstä nähdään, mitä yhteiskunnassa on eri aikoina arvostettu. Tämän päivän arvot näkyvät myös huomenna. Juuri siksi arkkitehtuuri on niin tärkeää ja mielenkiintoista”. Nämä sanat aloittavat vuonna 1998 hyväksytyn Suomen arkkitehtuuripolitiikka -ohjelman alkusanat.

Arkkitehtuuripoliittisella ohjelmallaan valtioneuvosto asetti tavoitteet arkkitehtuuria edistäville julkisen vallan toimenpiteille. Näitä periaatteita on Senaatti- kiinteistöt edeltäjineen vienyt eteenpäin edistämällä laadukasta suunnittelua järjestämällä arkkitehtuuri- ja suunnittelukilpailuja, joista viimeisin esimerkki on Synergia-talosta järjestetty kilpailu.

Ohjelmassa todetaan, että valtio on merkittävä kiinteistönomistaja ja rakennuttaja. Huomattavin osa kansallisista arvorakennuksista on valtion rakennuttamia tai valtion hallinnassa. Valtion rakennustoimen menettelytavat ovat vuosikymmenien ajan olleet mallina muiden rakennuttajien tavoille toimia. Kertomusvuonna järjestetty juhlanäyttely ja siitä laadittu juhlakirja ” Kauneus, käytännöllisyys, kestävyys – Valtion rakentamisen kaksi vuosisataa ” antaa merkittävän todistuksen vuosisataisesta edelläkävijyydestä.

 

Paitsi kiinteistöjen rakennuttajana, omistajana ja ylläpitäjänä intendentinkonttorilla ja sen seuraajilla on ollut merkittävä asema myös suomalaisen rakennuskulttuurin vaalijana. Rakentamisen laadun ja rakennustekniikan edistäminen on ollut keskeinen osa valtion rakentamistoimintaa: kehityskaari 1800-luvun uusista ratkaisuista ja saksalaisista mallikirjoista nykypäivän mobiilin työn tarpeisiin ja ekologsien rakentamisen vaatimuksiin on huikea.

Huomisen arvot rakentuvat seuraavien kriteerien varaan:

  • rakennuksella on instituutiorakennuksena merkittävä historiallinen arvo
  • rakennus on oman aikakautensa arkkitehtuurin ja / tai rakennustekniikan merkkiteos
  • suunnitelmat perustuvat arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen ehdotukseen
  • suunnitelmat on esitelty Suomi rakentaa- tai vastaavassa näyttelyssä
  • suunnitelmat on julkaistu arkkitehtilehdessä
  • hanke on valittu Senaatti-kiinteistöjen tai sen edeltäjien vuoden hankkeeksi tai hyväksi hankkeeksi
  • rakennus on säilynyt alkuperäisessä asussa
  • rakennus on julkaistu 200-vuotisjuhlakirjassa.