Tämä on Senaatti-kiinteistöjen kymmenes vuosittainen yhteiskuntavastuuraportti. Siinä kuvataan Senaatti-kiinteistöjen toiminnan sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset tilikaudelta 1.1.-31.12.2011 sekä Senaatti-kiinteistöjen strategia ja pysyvät johtamisen käytännöt toiminnan vaikutusten hallitsemiseksi. Lisäksi raportti käsittelee Senaatti-kiinteistöjen toimintaympäristöä ja toiminnan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Raportti on Senaatti-kiinteistöjen kuudes ulkopuolisen riippumattoman tahon varmentama yhteiskuntavastuuraportti. Edellinen yhteiskuntavastuuraportti julkaistiin huhtikuussa 2011.

Raportti on laadittu soveltaen kansainvälisen Global Reporting Initiativen (GRI) antamaa ohjeistusta yritysten yhteiskuntavastuuraportoinnin sisällöstä ja raportointiperiaatteista. GRI:n mukaisesti organisaatiolla on mahdollisuuden raportoida toiminnastaan haluamallaan laajuudella, raportoinnin soveltamistasojen C-A+ mukaisesti. Itsearvioimme mukaan raportointimme vastaa GRI G3-ohjeiston soveltamistasoa A+.  PricewaterhouseCoopers Oy on tarkistanut, että Senaatti-kiinteistöjen raportointi vastaa GRI:n soveltamistasoa A+. Raportointi- ja laskentaperiaatteissa sekä GRI-sisältöindeksissä on esitetty raportoinnin kattavuus ja poikkeamat suhteessa G3-raportointiohjeistoon (versio 3.0).  

Kattavuus

Senaatti-kiinteistöjen yhteiskuntavastuuraportti on verkkojulkaisu. Yhteiskuntavastuuraportti kattaa liikelaitoksen koko toiminnan sekä maantieteellisesti että toimialoittain. Mukana eivät ole Senaatti-kiinteistöjen tytäryhtiöt, joiden osuus liikelaitoskonsernista on kuitenkin pieni (0,1 % liikelaitoskonsernin liikevaihdosta).

Taloudellisen vastuun tunnusluvut

Esitetyt talouden tunnusluvut kattavat liikelaitoksen toiminnan esitetyn laskentarajauksen mukaisesti. Luvut perustuvat kirjanpitoon ja tilinpäätökseen, ja ne ovat tilintarkastettuja.

Ympäristövastuun tunnusluvut

Esitetyt ympäristövastuun tunnusluvut kattavat liikelaitoksen toiminnan laskentarajauksen mukaisesti. Ympäristötietoja on esitetty rajausta laajemmin silloin, kun Senaatti-kiinteistöjen on katsottu voivan vaikuttaa niihin. Pääomavuokratuista kohteista on energian- ja vedenkulutuksen laskennassa huomioitu Puolustushallinto, Rikosseuraamuslaitos sekä Rajavartiolaitos, joiden käytössä oleva kiinteistökanta muodostaa huomattavimman osan pääomavuokralla olevista kiinteistöistä.

Senaatti-kiinteistöjen raportointiperiaatteet ovat kehittyneet ensimmäisestä raportointivuodesta, ja vuosittain kerätyn tiedon vertailtavuutta seuraavien vuosien tietoihin on pyritty parantamaan kiinteistökannassa tapahtuvat vaihtelut huomioiden. Raportoinnissa on keskitytty etsimään Senaatti-kiinteistöjen toiminnan kannalta tärkeimmät ympäristöasiat ja etsitty näiden oleelliset tunnusluvut. Lisäksi on tunnistettu kehityskohteita tuleviin raportteihin. Lähtötietokeräys ja raportoitavat luvut suhteutetaan pinta-alatietoihin ja niitä verrataan asetettuun tavoitetasoon.

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden energian ja veden kulutustiedot perustuvat Senaatti-kiinteistöjen keskitettyyn kulutusseurantaan. Pääomavuokrakohteista puolustushallinnon kulutustiedot perustuvat heidän itse ilmoittamiinsa tietoihin. Rajavartiolaitoksen ja Rikosseuraamuslaitos energiankulutuksen laskenta perustuu bruttoalatietoihin ja kulutusseurannassa olevien vastaavien kiinteistöjen ominaiskulutuksiin. Muiden ympäristötietojen keruusta ja oikeellisuudesta vastaavat alueitten ympäristöyhdyshenkilöt.

Esitetty Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden lämpöenergian ominaiskulutus on sääkorjattu (normitettu) lämmitystarveluvulla normaalivuoteen. Käytetyt paikkakuntakohtaiset lämmitystarveluvut ovat Ilmatieteenlaitoksen vuosittain laskemia ja julkaisemia. Suora energiankulutus perustuu Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden Ryhtitietokannan raportoimaan tietoon alueellisten lämpölaitosten tuottamasta energiasta. Epäsuora energiankulutus muodostuu Senaatti-kiinteistöjen sähkön ja lämmönkulutuksesta, em. häviöistä ja rakentamisen energiankulutuksesta.

Senaatti-kiinteistöjen vuoden 2011 päästölaskennassa käytettiin alueellisten lämmöntuottajien ilmoittamia päästöprofiileja vuodelta 2010 sekä Suomen keskimääräistä kaukolämmön tuotannon ympäristöprofiilia vuodelta 2011 (Energiateollisuus Ry). Alueellisten lämpölaitosten päästöjen arviot perustuvat polttoainekohtaisiin ominaispäästöihin sekä vastaavan kokoluokan lämmityslaitosten päästömittauksiin. Senaatti-kiinteistöissä kulutetun sähkön hiilidioksidipäästöt on laskettu keskimääräisen pohjoismaisen sähköntuotannon päästöprofiililla (Energiateollisuus Ry). Päästöprofiilit ottavat huomioon, ettei myytyjen alkuperätakuiden/sertifikaattien hiilidioksidivapautta tule käytettyä useampaan kertaan.

Suorat kasvihuonekaasupäästöt sisältävät Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien aluelämpölaitosten päästöt sekä Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden kylmälaitteiden kylmäainetäytöistä aiheutuvat päästöt. Epäsuorat eli välilliset päästöt muodostuvat rakennuksiin ostettavan energian tuotannosta.

Senaatti-kiinteistöjen henkilökunnan työaikana tapahtuvan työhön liittyvän henkilöautoliikenteen päästöt ilmaan laskettiin maksettujen kilometrikorvausten mukaan. Lentoliikenteen vastaavat kasvihuonekaasupäästöt (CO2) laskettiin liikematkoihin käytettyjen lentokilometrien perusteella.

Jätteiden raportoinnin luvut perustuvat Lassila & Tikanojan ja Jätekukon ilmoittamiin Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden jätemääriin Etelä- ja Itä-Suomen alueelta. Jätemäärät on muunnettu vastaamaan kaikkien Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden jätemääriä huoneistopinta-alasuhteen avulla. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt seuraa pilaantuneiden maiden osalta tehtäviä toimia ja puhdistuksesta aiheutuvia kustannuksia.

Sosiaalisen vastuun tunnusluvut

Esitetyt sosiaalisen vastuun tunnusluvut kattavat liikelaitoksen toiminnan esitetyn laskentarajauksen mukaisesti. Henkilöstötunnuslukujen laskentaa ohjaa myös kirjanpitolautakunnan yleisohje toimintakertomuksessa ilmoitettavien henkilöstötunnuslukujen laskemisesta.

Tapaturmataajuuden laskennassa huomioidaan tapaturmat, jotka ovat johtaneet vähintään yhden päivän sairauspoissaoloon. Tapaturmataajuuden laskemisessa käytetty 'työaika työtunteina' on kokoaikaisten työntekijöiden sekä säännöllistä osa-aikaista työtä tekevien työntekijöiden työtuntien yhteismäärä vuodessa. Niiden osa-aikaisten, joiden työaika on epäsäännöllistä tuntityötä esimerkiksi opintojen ohella, työaikaa ei ole huomioitu. Vuoden 2011 lopussa ei ollut yhtään epäsäännöllistä tuntityötä tekevää henkilöä. Lisäksi on erikseen raportoitu niiden tapaturmien lukumäärä, jotka eivät aiheuttaneet poissaoloja.

Sairauspoissaoloprosentin laskemisessa sairauspäivällä tarkoitetaan KILA:n yleisohjeen mukaisesti poissaoloa, jonka aiheuttaa työntekijän sairastuminen tai tapaturma tai työntekijän lapsen sairastuminen. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä määritetään suhteessa teoreettiseen säännölliseen työaikaan, jota laskettaessa on huomioitu kokoaikaiset sekä säännöllistä osa-aikatyötä tekevät, mutta ei epäsäännöllistä tuntityötä tekevien työaikaa.

Senaatti-kiinteistöjen strategisina mittareina toimivat työtyytyväisyys, esimiehisyys ja johtajuus perustuvat vuosittain tehtävään henkilöstötutkimukseen. Työtyytyväisyyden taso on keskiarvo kaikkien henkilöstötutkimuksessa asiakokonaisuuksien keskiarvoista. Tutkimuksessa arvioitavia asiakokonaisuuksia ovat oma työ, toiminta yksikössä, johtaminen ja organisaation toimivuus (arviointiasteikko 1-5). Esimiehisyyden ja johtajuuden tasot määritetään keskiarvoina näihin aiheisiin liittyvistä kysymyksistä. Henkilöstötutkimuksen toteuttaa Corporate Spirit Oy, jolta saadaan myös tieto vertailuyritysten työtyytyväisyydestä. Vertailuyritysten joukko koostuu n. 120 yrityksestä ja organisaatiosta ja kyselyiden vastaajamäärä on n. 35.000. Strategisena mittarina toimiva ydinosaamisen taso määritetään vuosittain henkilön itsensä ja esimiehen yhteisen arvioinnin perusteella. Tieto ydinosaamisen tasosta saadaan osaamisenhallintajärjestelmästä.

Asiakastyytyväisyys- ja käyttäjätyytyväisyyskyselyt on toteuttanut Qualitems Oy. Senaatti-kiinteistöt valitsee vastaajatahot asiakastyytyväisyyskyselyyn. Kysely on toteutettu verkkokyselynä vuodesta 2009 lähtien. Asiakastyytyväisyyskyselyn raakadata toimitetaan lisäksi KTI:n asiakastyytyväisyysvertailuun, josta saadaan toimialan vertailutietoa asiakastyytyväisyyden kehityksestä.

Käyttäjätyytyväisyyskyselyn vastaukset käsittelee Qualitems Oy. Senaatti-kiinteistöt valitsee vuosittain kultakin alueelta kohteet, joiden käyttäjille lähetetään käyttäjätyytyväisyyskysely. Kysely toimitetaan kohteen yhteyshenkilölle, joka välittää sen edelleen käyttäjille. Vastaukset kerätään pääasiassa verkkokyselynä.

Varmennettu yhteiskuntavastuuraportti

Senaatti-kiinteistöt on siirtänyt yhteiskuntavastuuraporttinsa verkkoon. Senaatti-kiinteistöjen verkkoraportin on varmentanut ulkopuolinen riippumaton varmentaja, PricewaterhouseCoopers Oy.