Senaatti-kiinteistöt on sitoutunut valtion linjan mukaisiin energiansäästötavoitteisiin sekä toimimaan esimerkkinä julkisena organisaationa. Senaatti-kiinteistöjen energiankäytön yleistavoitteet on johdettu EU:n energiatavoitteista, joiden mukaisesti vuoteen 2016 mennessä sekä sähkö- että lämpöenergian kulutusta alennetaan toimistotaloissa 6 % vuoden 2010 tasosta.

Uusiutuvan energian käyttöä tulee lisätä 9,5 % vuoteen 2015 mennessä ja kasvihuonekaasuja leikata 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Toimitilayhteisöjen energiansäästön toimenpideohjelma

Senaatti-kiinteistöt sitoutui kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen helmikuussa 2011 allekirjoittamalla ensimmäisten joukossa toimitilayhteisöiden energiansäästön toimenpideohjelman. Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus on kahden ministeriön (ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö) ja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n välinen puitesopimus kiinteistöalan energiankäytön tehostamisesta vuosina 2010–2016.

Toimenpideohjelmaan liittyessään yritys esittää kiinteistökantansa energiankulutuksen ja säästötavoitteensa sopimusaikana. Senaatti-kiinteistöt on asettanut energiansäästötavoitteekseen 32 181 MWh vuoteen 2016 mennessä. Toimenpideohjelman piiriin kuuluu 224 Senaatti-kiinteistöjen kiinteistöä, joista noin puolet on toimistorakennuksia.

Kiinteistön omistajan suorien energiansäästötoimien lisäksi toimenpideohjelmassa on huomioitu vuokralaisten energiakulutuksen vähentäminen sekä kiinteistönhoidon ja ylläpidon energiankäytön tehostaminen. Yrityksiä kannustetaan uusien teknologioiden ja toimintatapojen käyttöön.

Mukana olevat organisaatiot raportoivat saavutuksistaan vuosittain, mikä palvelee energiatehokkuussopimusten tavoitteiden toteutumisen seurannan lisäksi myös Suomen kansainvälisten velvoitteiden seurantaa. Senaatti-kiinteistöt saavutti ensimmäiselle vuodelle asetetut tavoitteensa. Raportointi tehtiin helmikuussa 2012.

Pitkäjänteistä energiansäästöä

Energian käyttö ei ole koskaan Senaatti-kiinteistöjen 200-vuotisen historian aikana jäänyt huomiotta. Määrämuotoista energianseurantaa on tehty yli sadan vuoden ajan.

Senaatti-kiinteistöt onnistui vuoden 2011 aikana vähentämään kiinteistöjensä ominaisenergiankulutusta tavoitteiden mukaisesti ylläpidon keinoin. Myös investoinnit aikaansaivat energiatehokkuuden parantumista korjattavissa kiinteistöissä. Tilatehokkuus, energia- ja materiaalitehokkuus sekä yhteistyö asiakkaiden kanssa ovat tulevaisuudessakin keskeisiä keinoja, joiden avulla säästötavoitteet pyritään saavuttamaan.

Senaatti-kiinteistöjen energiasäästötavoitteet jaetaan ylläpidon ja rakentamisen tavoitteiksi. Ylläpito- ja investointiprosessit määrittelevät kohde- ja rakennushankekohtaiset tavoitteet. Vuotuinen ylläpidon energiansäästötavoite määritellään vuosittain, ja se on viime vuosina ollut – 2 % aiemman vuoden kulutuksesta.

Rakennushankkeiden energiansäästötavoite määritellään merkittävissä hankkeissa tilaominaisuuksiin ja rakennuksen suunniteltuun käyttöön perustuvilla simulointilaskelmilla. Vähäisemmissä hankkeissa tavoite pohjautuu korjaushankkeissa korjausta edeltäviin kulutustietoihin. Pienissä uudishankkeissa tavoitteet perustuvat yksinkertaistettuihin energialaskelmiin tai viitekohteiden tietoihin.

Energiatiimi hallinnoi energiansäästöä

Senaatti-kiinteistöt on perustanut vuoden 2011 aikana energiatiimin hallinnoimaan energiansäästötavoitteiden toteutumista operatiivisella tasolla. Energiatiimin muodostamisen perusteet sekä sen tavoitteet määriteltiin Senaatti-kiinteistöjen strategiassa 2011–2014.

Tiimin tehtävinä ovat energiankäytön toimintasuunnitelman toimeenpano, uusien innovatiivisten energiaratkaisujen löytäminen ja uusi 2010-luvun ekologisen toimintamallin kehittäminen. Energiatiimi työskentelee henkilöstön osaamistason nostamiseksi ja tuottaa kustannustietoja energiansäästötoimenpiteistä.

Energiatiimin tehtäviin kuuluvat investointien energiatehokkuuden kehittäminen ja yhteistoiminta investointien ja ylläpidon rajapinnassa. Energiatiimi toimii Senaatti-kiinteistöjen yhteystahona toimitilojen energiatehokkuussopimuksessa, järjestötoiminnassa ja säädösvalmisteluissa.

Energiatiimi valmistelee energiankäytön ja päästöjen yleistavoitteet sekä toimintamallit energianhankinnan ja tuotannon päätösten tekemiseksi sekä vastaa energia- ja päästötietojen laskennan koordinoinnista.

Energiatiimin tärkeänä tehtävänä on myös energia-alan sisäinen ja ulkoinen tiedotus ja tiedonvälitys.

Energiatiimi koostuu toimeenpanevasta ryhmästä, joka kokoontuu säännöllisesti ja laatii toimintasuunnitelman sekä pitkän tähtäimen suunnitelman strategiakaudelle. Näiden lisäksi energiatiimiin on nimetty joukko prosessiasiantuntijoita ja vastuullisia erityisasiantuntijoita, joiden osaamista hyödynnetään tarpeen mukaan.

Energiatiimin työtehtävät vuodelle 2012 ovat investointien energiatehokkuuden etenemissuunnitelman edellyttämät ensisijaiset tehtävät,  Green Lease -sopimusten kehittämiseen osallistuminensekä asiakkaiden energiatehokkuussuunnitelmien laatimisen tukeminen. Lisäksi tiimin ensimmäisenä toimintavuotena on tarkoitus vakiinnuttaa toimintaa ja toimintamuotoja.

Investointien energiatehokkuutta koskeva toimintasuunnitelma 2011-2020

Senaatti-kiinteistöjen investointihankkeiden aikaansaamaa energiatehokkuuden tehostamista varten on laadittu toimintasuunnitelma seuraavalle kymmenvuotisjaksolle.

Toimintasuunnitelman taustaselvityksissä ilmeni, että velvoittavia säädöksiä noudattamalla sekä soveltamalla energiatehokkaita ratkaisuja rakentamisen vaikutus koko Senaatti-kiinteistöjen energiankulutukseen olisi vain -5 % vuoteen 2020 mennessä.

Tämän havainnon vuoksi toimintasuunnitelmassa terävöitetään ja investointien johtamista käytetään kulloistakin normitasoa parempia teknisiä ratkaisuja. Lisäksi huomiota kiinnitetään energiankulutuksen sekä kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisen että uusiutuvan energiankäytön edistämiseen. Parhaimmillaan tehokkaasti ohjattuna viiden prosentin energiansäästön lisäksi on saavutettavissa 35 % :n vähennys kasvihuonekaasupäästöissä lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä 21 %:sta 46%:iin. Alue- ja kiinteistökohtaisen energiantuotannon osalta on käynnistetty selvityksiä vaihtoehtoisten energialähteiden löytämiseksi.

Energiatehokkuuden etenemissuunnitelma on selvittänyt, kuinka investointihankkeet vaikuttavat Senaatti-kiinteistöjen kokonaisenergian...

Ilman tilatehokkuutta ei ole energiatehokkuutta

Senaatti-kiinteistöt ja asiakasorganisaatiot voivat saavuttaa energiansäästötavoitteensa vain parantamalla energiatehokkuutta ja tehostamalla tilankäyttöään. Energiatehokkuutta parannettaessa tulee parantaa myös tilatehokkuutta eli tilan määrää suhteessa sen käyttäjiin (m²/hlö). Organisaation käyttämä tilamäärä vaikuttaa merkittävästi kokonaisenergian kulutukseen, ja tarpeettomien tilojen ylläpito ja lämmitys ovat ristiriidassa energiansäästötavoitteiden kanssa.

Valtion toimitilastrategiassa vuodelta 2005 on asetettu tavoitteeksi valtionhallinnon toimitiloissa 20 - 25 % tilankäytön tehostaminen. Konkreettinen tavoitetaso on 25 m2/henkilö toimitilatyyppisille tiloille. Tavoitetaso on otettava huomioon valtion toimitilojen peruskorjaus- tai uudisinvestointien yhteydessä sekä vuokrattaessa toimitilaa valtiolle ulkopuolisilta tilantarjoajilta.

Toimitilastrategian periaatteiden mukaisesti valtionhallinnon toimitilojen hankinnassa täytyy ottaa huomioon myös valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma. Valtion työvoiman tarvetta pyritään vähentämään 12 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2015 mennessä. Tämä vastaa noin 14 000 henkilötyövuotta.

Senaatti-kiinteistöt tehostaa tilankäyttöä kahdella tavalla. Uudis- ja korjaushankkeiden hankesuunnittelussa otetaan huomioon työympäristön kehittäminen, joka pelkästään perustasolla on tilankäyttöä tehostava ja laajimmillaan kokonaisvaltaisesti organisaation tuottavuuden ja uusiutumiskyvyn parantamiseen tähtäävä. Prosessissa ohjelmoidaan organisaation toimintatapaan soveltuvat tehokkaat tilaratkaisut.

Koska rakennushankkeiden pitkä sykli ei mahdollista kokonaan valtionhallinnon tilatehokkuuden parantamista tavoiteajassa, tilankäyttöä tehostetaan myös organisaation muutostilanteissa ja silloin, kun se toimitiloihin liittyvien sitoumusten ja käytännön kysymysten kannalta on mahdollista. Tällöin tilatehostaminen tehdään tavanomaista korjaushanketta vähäisemmin toimenpitein olemassa oleviin tiloihin tai vaihtaen epätarkoituksenmukaiset tilat tilatehokkuudeltaan ja joustavuudeltaan parempiin.

Tilatehokkuuden suuri energiansäästövaikutus perustuu siihen, että toimitilojen energiankulutus pienenee lähes suorassa suhteessa tilatehostumisen kanssa. Tämän hetkinen toimitilojen tehokkuus valtiolla on noin 30-35 m2/henkilö.

Tilankäytön tehostamisessa hallinnon tilahallinta -tietopalvelu on tärkeässä roolissa.  Tietopalveluun kootaan valtionhallinnon käytössä olevat tilatiedot, jolloin tilatietoja voidaan muun muassa tarkastella ja vertailla kootusti.  Näitä tietoja hyödynnetään myös yksittäisen asiakasorganisaation päätöksenteossa.

Energiatehokkuusluokat

Senaatti-kiinteistöt käyttää kulutusseurannassa olevien kohteiden toteutuneisiin kulutuksiin perustuen laadittuja energiatodistuksia kiinteistöjensä energiatehokkuuden arvioinnissa. Energiatodistusten tarkoituksena on kertoa kiinteistön kokonaisenergiankulutus ja auttaa lämmitysenergian, kiinteistösähkön, jäähdytysenergian ja vedenkulutuksen säästömahdollisuuksien tunnistamisessa. Suurin osa Senaattti-kiinteistöjen luokitelluista rakennuksista kuuluu D- ja E-luokiin.

Energiatehokkuusluokat 2008-2011